Sata-Tennis ry

sata-tennis

Sata-Tennis r.y on maineikas Helsingin Laajasalossa toimiva, vuonna 1981 perustettu tennisseura. Sata-Tenniksen toiminta painottuu lasten ja nuorten tennisharrastuksen edistämiseen. Pääpaino on lasten- ja nuorten valmennuksessa, mutta myös aikuisille tenniksenpelaajille tarjotaan valmennusta. Tavoitteena on löytää jokaiselle tenniksestä kiinnostuneelle oman tasoinen ryhmä, joka palvelee kunkin omia tavoitteita.

Talvikaudella valmennukset järjestetään viikoittaisissa valmennusryhmissä. Lisäksi viikonloppuisin järjestetään peli- ja teemapäiviä sekä kansallisia kilpailuja. Kesäkaudella valmennus painottuu suosituille 4-5 päivän mittaisille lasten- ja nuorten kesäleireille sekä aikuisten teholeireille.

Valmennuksen lisäksi seura panostaa yhteistyöhön paikallisten koulujen ja muiden urheiluseurojen kanssa, valmentajakoulutukseen sekä kilpailutapahtumien järjestämiseen. Seuraa johtaa seitsemän hengen talkoohenkinen hallitus, joka koostuu seuran aktiivisista jäsenistä ja pelaajien vanhemmista.

Hallitus

Jukka Kervinen

Puheenjohtaja

p. 044 032 1080
puheenjohtaja@sata-tennis.fi

Mikko Anttila

Varapuheenjohtaja

p. 040 522 7925
anttilamikko@gmail.com

Camilla Kåla

Jäsen

p. 040 556 7212
camilla.kala@gmail.com

Markku Lille

Jäsen

p. 040 530 8570
markku.lille@gmail.com

Lauri Ojantakanen

Jäsen

p. 040 707 4015
lauri.ojantakanen@iki.fi

Virve Turkka

Jäsen

p. 040-554 3024
virve.turkka@fi.mcd.com

Pia Valtanen

Sihteeri

p. 040 566 9817
pia.valtanen@gmail.com

Historiaa

Sata-Tenniksen juuret Suomen tennishistoriassa

Laajasalossa pelattiin tennistä jo vuonna 1881 eli sata vuotta ennen Sata-Tennis ry:n perustamista. Tenniksen toi maahamme stansvikilainen opiskelija Reinhold von Willebrand. Laajasalon kartanoiden piha-alueet olivat tenniksen varhaisimpia pelipaikkoja Suomessa. Samoilla paikoilla ovat nyt Sata-Tenniksen kotihalli ja tenniskentät.

Sata-Tennis ry:n perustava kokous pidettiin arkkitehti Jaakko Kontion kotona maaliskuussa 1981. Jaakko Kontiolla, seuran nykyisellä kunniapuheenjohtajalla, oli ratkaiseva panos sekä Sata-Tenniksen että Laajasalon Palloiluhallien perustamisessa. Hallin ja seuran perustamisidea syntyi Lions-Klubi LC-Laajasalon kokouksessa, kun klubi ei ollut saanut Laajasalon yhteiskoululta lentopallovuoroa. Lentopalloharrastus uhkasi loppua. Klubin kokouksessa muodostettiin kolmihenkinen toimikunta, johon kuuluivat Jaakko Kontion lisäksi Matti Loukola ja Mauri Joute. Hallihanke kuoli välillä, mutta Jaakko Kontio tutki kaikessa hiljaisuudessa mahdollisuuksia sijoittaa halli Laajasaloon. Hän päätyi nykyiseen paikkaan.

Nuoret pois kaduilta

Kolmihenkistä suunnitteluryhmää laajennettiin Jussi-Pekka Alasella ja Reijo Korhosella. “Kaikissa käänteissä vilpitön ajatuksemme oli saada tukikohta, joka houkuttelisi nuorison pois kaduilta hyvien harrastusten pariin”, Jaakko Kontio kirjoitti muistiinpanoissaan Sata-Tenniksen alkutaipaleelta. Seuran perustaviin kokouksiin Jaakko Kontion kotona osallistuivat Kontion lisäksi  Heikki Ahlqvist, Panu Kontio, Into Koskinen, Veikko Malmi, Antti Perttu, Heikki Tallgren ja Eero Vapaavuori. Seuran nimeksi otettiin SATA-Tennis ry. Sitä ehdotti Jaakko Kontio, koska oli kulunut sata vuotta siitä, kun Laajasalossa ensimmäisiä kertoja pelattiin tennistä. Kirjallinen tieto siitä, että Laajasalon kartanoiden mailla pompoteltiin tennispalloa vuonna 1881 oli löytynyt Anna Brunou-nimisen neidon kirjeestä. Näin hän kirjoitti vuonna 1881 eli neljä vuotta ensimmäisten Wimbledonin kisojen jälkeen: “Täällä Laajasalossa on alettu harrastaa uutta englantilaista peliä “lawntennis”. Se on eräänlainen pallopeli ja kiinnostaa meitä kaikkia tavattomasti. Juoksemme ja hypimme taukoamatta 40 asteen kuumuudessa ja minua todella ihmetyttää, ettemme ole kokonaan sulaneet. Juuri tänään sain pallon hyvää vauhtia oikeaan silmääni niin, että sain nähdä sekä auringon, kuun että tähdet.”

Seura on kasvattanut hyviä pelaajia

Sata-Tennis ry:n ensimmäiset mestaruuskisat pelattiin vuonna 1981, ja keväällä 1982 alkoivat ensimmäiset valmennuskurssit. Kiinteistö Oy Laajasalon Palloiluhallit perustettiin helmikuussa 1982, ja palloiluhallin vihkiäiset olivat marraskuussa 1983. Liiketoiminta hallissa oli alkanut jo keväällä 1983. Laajasalon palloiluhallin alkuvaiheita käsiteltiin monenlaisessa julkisessa ilmapiirissä. Puuhamiehiä nimiteltiin Ilta-Sanomia myöten “läskimahoiksi, joita Helsingin kaupungin päättäjät hemmottelevat”.

Seuran yli kolmekymmentä toimintavuotta ovat osoittaneet, että ajatus pitää nuoret pois kaduilta hyödyllisen harrastuksen parissa on toteutunut enemmän kuin odotusten mukaisesti. Sata-Tennis ry on tarjonnut nuorille hienoja elämyksiä tenniksen parissa. Seura on kasvattanut kovan luokan pelaajia aina nykyisestä miesten maajoukkue valmentaja Kim Tiilikaisesta sekä viisinkertaisesta suomenmestarista ja ex-ammattilaispelaaja Harri Heliövaarasta alkaen. Samalla seura on houkutellut tenniksen pariin vuosien aikana tuhansia nuoria, joille monille on tullut tenniksestä läpi elämän jatkuva mieluisa liikuntamuoto.

Seurassa on ollut useita maamme kärkiluokan valmentajia. Pasi Virtanen oli päävalmentajana viisi vuotta, jonka jälkeen päävalmentajana toimi Pasi Kinnunen kuusi vuotta ennen siirtymistään Suomen Tennisliiton huippuvalmennusvastaavaksi. Tällä hetkellä seuran päävalmentajana toimii Sata-Tenniksen kasvatti Ville Tihveräinen. Nuorisotyö on tuottanut hyvää tulosta. Seura ei ole ollut yksin kasvattajaseura, vaan se on tarjonnut myös aikuisille pelaajille hienoja hetkiä tenniksen parissa.

Sata-Tenniksen toiminta jatkuu elinvoimaisena ja vireänä.

Edustusjoukkueet

brandphoto_sata-tennis_edari_2016_web brandphoto_sata-tennis_edari_naiset_2016_web

 

Miesten edustusjoukkue pelaa talvikaudella 2016-2017 Norpe Tennisliigassa ja naisten edustusjoukkue 1.divisioonassa. Kaudella 2015-2016 miehet saavuttivat SM-pronssia sekä Tennisliigassa että kesällä järjestettävässä SM-Liigacupissa. Naiset puolestaan voittivat 2.divisioona lohkonsa puhtaalla pelillä ja nousivat 1.divisioonaan.

Lisätietoa: www.tennisliiga.fi ja www.tennisliiga.fi/ykkosdivari

Toimintasuunnitelma

Yleistä

Sata-Tenniksen toiminta painottuu lasten ja nuorten tennisharrastuksen edistämiseen. Pääpaino on lasten- ja nuorten valmennuksessa, mutta myös aikuisille tenniksenpelaajille tarjotaan valmennusta. Tenniksen perusteet opetetaan viikoittaisissa valmennusryhmissä ja kesäleireillä. Juniori- ja kilpavalmennus järjestetään eritasoisissa ryhmissä. Lisäksi panostetaan paikallisen yhteistyön edistämiseen, valmennuskoulutukseen sekä kilpailutapahtumien järjestämiseen.

Toiminnan organisointi

Seuraa johtaa seitsemän hengen talkoohenkinen hallitus. Tenniskoulua ja valmennusryhmiä vetävät seuran palkkaamat toimihenkilöt. Päävalmentaja vastaa seuran valmennustoiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta.

Talous

Seuran talousarvio on laadittu siten, että varsinaisen toiminnan alijäämä pyritään kattamaan jäsenmaksuilla ja muilla tuotoilla sekä kaupungin avustuksella niin, ettei kokonaistulos näytä voittoa eikä tappiota.

Valmennustoiminta

Sata-Tennis pyrkii järjestämään valmennusta kaikille siitä kiinnostuneille laadukkaalla, toimivalla ja monipuolisella tavalla. Valmennus-toiminta on suunnitelmallista. Se on tarkoitettu kaikenikäisille ja -tasoisille pelaajille. Luomalla innostavan, avoimen ja rennon ympäristön tenniksen oppimiseen ja tenniksessä kehittymiseen, kaikilla Sata-Tenniksen toiminnassa mukana olevilla on hyvä olla ja he kokevat toiminnan mielekkääksi. Harjoituksiin on mukava tulla ja siellä on innostava ilmapiiri sekä ammattitaitoinen valmennus. Kesä-, heinä- ja elokuussa järjestetään kesäleirit junioreille. Aikuisille järjestetään neljän päivän mittaisia tehokursseja kesä- ja elokuussa.

Sata-Tenniksen valmennustoiminnan pääperiaatteina ovat seuraavat neljä kohtaa: lisätä juniorien kiinnostusta lajiin elinikäisenä harrastuksena, tuottaa seuran tavoitteiden mukaisesti reippaita, liikunnallisia ja taitavia pelaajia, tarjota jokaiselle kokemus, että hän on tärkeä ihminen ja hyvä liikunnan harrastaja sekä lisätä seuran tunnettavuutta erinomaisena tennisseurana.

Kilpailutoiminta

Sata-Tennis järjestää yhdet kansalliset kilpailut syys- ja kevätkaudella sekä kahdet Tykkimäki Mini- ja Midikiertueen osakilpailut. Lisäksi järjestämme junioreille seuran sisäisiä pelipäiviä, minitennispäiviä ja seurojen välisiä otteluita. Suunnitteilla on myös aikuisjäsenille kohdistettuja kaksin- ja nelinpelipäiviä sekä seuran mestaruuskilpailut. Sata-Tennis on edustettuna talvikaudella Miesten Norpe Tennisliigassa, 3. divisioonassa, 4. divisioonassa ja harrasteliigassa sekä naisten 2. divisioonassa. Kesäkaudella miesten joukkueet osallistuvat SM-liigacupiin, 3. divisioonaan ja harrasteliigaan. Seuralta löytyy myös edustus 35-, 45-, 65- ja 75-vuotiaissa miehissä ja 40-vuotiaissa naisissa.

Seuran Säännöt

TOIMINTASÄÄNNÖT

I Nimi, kotipaikka, perustamisaika, toiminta-alue ja kieli

1 §

Yhdistyksen nimi on SATA-Tennis ry.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki Uudenmaan läänissä.

Yhdistyksen toiminta-alue on itä-Helsinki ympäristöineen

Yhdistys on perustettu maaliskuun 11 p:nä 1981 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Seuran kieli on suomi.

II Seuran tarkoitus

2 §

Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi

Kunto-, kilpa-, tai huippu-urheilua edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

III Tarkoituksen toteuttaminen

3 §

Tarkoitustaan seura toteuttaa:

1 Tarjoamalla jäsenilleen

– kilpailutoimintaa

– koulutustoimintaa

– valmennus- ja harjoitustoimintaa

– nuorisotoimintaa

– tiedotus- ja kasvatustoimintaa

– kuntoliikuntaa sekä

– muuta samantapaista toimintaa tavoitteenaan kasvattaa yhteiskunnalle ruumiillisesti ja henkisesti vireitä ja hyödyllisiä kansalaisia.

2 Kiinnittämällä ehdotusten, anomusten ja aloitteiden kautta toiminta alueensa viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota sekä pyrkimällä omatoimisesti liikunnan kehittämiseen ja sille tarpeellisten harjoituspaikkojen ja –välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen.

3 Harjoittamalla julkaisutoimintaa.

4 Ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä.

5 Hankkimalla varoja aatteellisen toimintansa tukemiseksi järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, omistaen ja ylläpitäen urheilulaitoksia sekä majoitus- ja ravitsemusliikkeitä ja bingotoimintaa sekä välittäen jäsenilleen voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja -asusteita.

Tarvittaessa seura hankkii toimintaansa varten asianmukaisen luvan.

Seura on Suomen Liikunta ja Urheilu ry.:n Helsingin piirin jäsen.

Piirin ja seuran ohjelmassa olevia urheilumuotoja edustavien SLU:n jäsenliittojen jäsenenä seura noudattaa piirin ja ao. jäsenliittojen sääntöjä ja määräyksiä.

Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SLU rekisteröidystä yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä lyhennystä SLU.

III Seuran jäsenet

Seuran jäseneksi voi johtokunta hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran, SLU:n piirin, SLU:n jäsenliittojen sekä SLU:n sääntöjä ja päätöksiä.

Kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan seuran kokouksen päätöksellä kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.

Kannattavaksi henkilöjäseneksi voi seuran johtokunta hyväksyä yksityisen henkilön ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun.

Kannattavalla yhteisöjäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

Seura pitää yhdistyslain edellyttämää jäsenluetteloa.

Jäsen, joka haluaa erota seurasta, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen seuran johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittakoon siitä suullisesti seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti kun ilmoitus on tehty, mutta eroava on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.

Johtokunta voi erottaa seurasta jäsenen, joka

– laiminlyö jäsenmaksunsa suorittamisen

– toimii seuran sääntöjen vastaisesti

– rikkoo lakeja tai esiintyy urheiluhengen vastaisesti

– toimii seuran ja SLU:n tai sen jäsenliittojen ja piirien tarkoitusperien vastaisesti

Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava tiedoksi kirjallisesti seuran johtokunnalle 14 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä, tätä päivää lukuun ottamatta. Johtokunnan on kutsuttava koolle seuran kokous vähintään 30 päivän kuluessa vetoomuksen saatuaan. Ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulkoon erottamispäätös voi-maan heti määräajan päätyttyä, mutta muussa tapauksessa katsottakoon jäsen seurasta erotetuksi vasta sitten, kun seuran kokous on erottamispäätöksen vahvistanut.

Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

IV Liittymis- ja jäsenkulut

8 §

Jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattaja-jäsenmaksujen suuruudesta päättää seuran syyskokous vuosittain.

Johtokunnalla on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos

– hän on suorittanut liittymis- ja jäsenmaksut ja ollut seuran jäsenenä vähintään 20 vuotta tai

– on suorittanut kertakaikkisena suorituksena 15 vuoden jäsen-maksut tai

– on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita palveluksia.

Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuuksista. Saavutetut jäsen-oikeudet säilyvät.

V Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

9 §

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevät-kokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta.

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta

– sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai

– kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai

– seuran viralliseen ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella.

10 §

Kevätkokouksessa käsitellään

1 Kokouksen avaus

2 Valitaan kokoukselle

a puheenjohtaja

b sihteeri

c kaksi pöytäkirjan tarkistajaa

d ääntenlaskijat

3 Todetaan

a läsnäolijat

b äänioikeutetut jäsenet

4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5 Esitetään vahvistettavaksi johtokunnan laatima vuosi- ja tili-kertomus ja esitetään tilintarkastajan antama lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta

6 Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille

7 Käsitellään johtokunnan esittämät tai jäsenten 11 §:n mukaisesti vireille panemat muut asiat

8 Kokouksen päättäminen

Syyskokouksessa käsitellään

1 Kokouksen avaus

2 Valitaan kokoukselle

a puheenjohtaja

b sihteeri

c kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

d ääntenlaskijat

3 Todetaan

a läsnäolijat

b äänioikeutetut jäsenet

4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5 Päätetään mitkä urheilumuodot ovat seuran ohjelmassa tulevana toimikautena

6 Vahvistetaan tulevaksi toimintakaudeksi

a toimintasuunnitelma

b talousarvio

sekä yleissuunnitelma seuraavien vuosien toimintaa varten

7 Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi täysi-ikäisten jäsenten keskuudesta johtokunnan puheenjohtaja, jota myös kutsutaan seuran puheenjohtajaksi

8 Valitaan puheenjohtaja ja jäsenet kutakin seuran ohjelmassa olevaa urheilumuotoa edustavan jaostoon sekä muut tarvittavat toimihenkilöt

9 Valitaan kahdeksi seuraavaksi toimintavuodeksi täysi-ikäisten jäsenten keskuudesta johtokuntaan 3 jäsentä erovuorossa olevien tilalle

10 Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat.

11 Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus

12 Valitaan edustajat SLU:n Helsingin piiriin ja SLU:n jäsen-liittojen vuosi- ym. Kokouksiin tai annetaan johtokunnalle valtuudet henkilöiden valitsemiseksi edellä mainittuihin kokouksiin

13 Käsitellään johtokunnan esittämät tai jäsenten 11 §:n mukaisesti vireille panemat asiat

14 Kokoukset päättäminen

11 §

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran jäsenistä on jonkun määrätyn asian takia tehnyt siitä johtokunnalle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu.

Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.

Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä johtokunnalle kirjallinen esitys viimeistään 20 päivää ennen kokousta.

12 §

Seuran, sen johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.

Johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.

13 §

Kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli jonkin asian ratkaisemisesta ei näissä toisin säädetä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.

Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoista vuotta täyttäneellä jäsenellä, kannattavia yhteisöjäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

VI Seuran hallinto

14 §

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa syyskokouksen valitsema johtokunta.

Johtokuntaan kuuluu yhdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja, ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut 6 jäsentä. Johtokunnan jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella ja seuraavilla kerroilla vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimintakauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, valitsee seuran kokous hänen sijaansa, hänen jäljellä olevaksi toimintakaudekseen toisen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Johtokunta valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä heiltä vaatii.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.

Johtokunnan tehtävänä on erityisesti

1 Toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti.

2 Olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti.

3 Suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti.

4 Vahvistaa tehtävänjaon keskuudessaan sekä valita tarvittavat valiokunnat ja työtyhmät suorittamaan niille määrättyjä johtokunnalle vastuullisia tehtäviä.

5 Vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta.

6 Vastata SLU:n sekä sen jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista

7 Vastata seuran kokousten antamista velvoitteista.

8 Pitää jäsenluetteloa.

9 Hoitaa seuran taloutta.

10 Hoitaa seuran tiedotustoimintaa.

11 Hyväksyä ja erottaa jäsenet.

12 Valita tarvittaessa sekä erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan

13 Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunniamerkkien esittämisestä.

14 Ryhtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.

15 Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

15 §

Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

16 §

Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai jonkun johtokunnan määräämän johtokunnan jäsenen tai toimihenkilön kanssa. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.

VII Muita määräyksiä

17 §

Seuran kokous voi näiden sääntöjen ja yhdistyslain puitteissa perustaa rekisteröimättömiä alaosastoja ja valita näihin tarpeelliset johto ja toimielimet.

18 §

Näiden sääntöjen muuttumisesta päättää seuran kokous. Ollakseen pätevä, on päätöksen saatava läsnä olevien äänioikeutettujen jäsenten kolmen neljäsosan ääntenenemmistön kannatus kahdessa perättäisessä vähintään yhden kuukauden välein pidetyssä kokouksessa.

19 §

Jotta seuran purkamista koskeva päätös olisi pätevä, on se tehtävä seuran kokouksessa ja kokouksessa läsnä olevista äänioikeutetuista jäsenistä on vähintään kolmen neljäsosan kannatettava sitä kahdessa perättäisessä vähintään yhden kuukauden väliajoin pidettävässa kokouksessa.

Kokouskutsussa on mainittava seuran purkamisesta.

20 §

Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin toiminta-alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen jälkimmäisen kokouksen mukaisesti. Pesäselvitysmiehenä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt.

Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.

21 §

Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä.

 

Nämä toimintasäännöt ovat päivitetty 31.01.2011 pidetyn hallituksen kokouksen päätösten mukaisesti, ja korvaavat 11.03.1981 laaditut toimintasäännöt.